Sähköautojen vuosi 2012?

Juuri autoveromuutoksen astuttua voimaan 1.4.2012 saatiin edes hieman (joskin liian vähän!) järkeä sähköautojen verotukseen. Kaiken lisäksi juuri vuonna 2012 saamme vihdoin kaksi kauan odotettua ”kunnollista” sähköautoa myyntiin Suomessakin, eli Nissan Leafin (vuoden auto 2011) ja Opel Amperan (vuoden auto 2012). Tokihan markkinoilla oli jo Peugeot/Citroen/Mitsubishi -kolmikon ”sähkömuna” sekä Think City, jota tosin ei kovin helposti kehtaa esitellä nyt myyntiin tulevien rinnalla.

Mutta onko vieläkään järkeä ”tavallisen pulliaisen” ostaa sähköautoa itselleen? Tai edes Hybridiä? Katsotaanpa vaikka pienen taulukon voimin sähköautojen ja niitä suunnilleen vastaavien (kooltaan ja varusteiltaan, sekä kulutukseltaan) bensa/diesel-autojen hintoja ja ominaisuuksia. Oma ”jakoni” autojen koon mukaan on aika mielivaltainen, mutta olkoon. Tärkein valintakriteeri ”normaaleissa” autoissa oli se, että niiden hinta tippui uuden verotuksen myötä (eli ne kuluttavat vähän polttoainetta):

Oletukset: Sähkön hinta 2e/100km, Bensan hinta 1,8 e/l ja Dieselin hinta 1,7 e/l. Ajoneuvoverot laskettu mukaan.

Pienet autot:

Pienissä autoissa verrokit muuttuisivat ilman ajamisen rajoitteitakin (isolla ajomäärällä) kannattavaksi vasta 5-9 vuoden jälkeen. Tässä tosin ei ole otettu huomioon huoltoja eikä arvon alenemista, joka esim. Peugeot iON:n tapauksessa tulee olemaan merkittävä sen tekniikan nopean vanhenemisen takia.

Keskisuuret autot:

C-segmentin autoissa tilanne on yhtä ikävä Nissan Leafiin verrattuna, 7,5 – 9 vuotta. Toki Leaf on jo käytettävyydessään lähes ”tavallisen” auton tasolla, mutta edelleen reilun 100 km:n toimintasäde syö sen käytännöllisyyttä. Vain CO₂-päästöissä sähköautot pieksevät kaikki muut henkilöautot. Mutta tämä vähäpäästöisyys maksaa vielä turhan paljon tavalliselle palkansaajalle.

Isot perheautot:

Isoissa perheautoissakaan tilanne edelleen pahenee Opel Amperan suhteen, 6,5 – 12 vuotta. Etenkin Toyota Priukseen verrattuna Opel on kallis vaihtoehto. Molemmat sekä Prius että Opel mahdollistavat alkumatkan ajon sähköllä, mutta toki niiden toiminta on hyvin erilaista. Oli miten oli, Opel on kallis auto jopa Priukseen verrattuna.

Huomioitavaa on, ettei mukana ollut E85 polttoaineella toimivia autoja, jotka olisivat myös kohtuu järkeviä ratkaisuja jos haluaa ajaa (melko) vähäpäästöisesti. Toki myös varustelutasoissa ja ”laatuvaikutelmassa” autot eroavat toisistaan huomattavasti, joten vertailun tiedot ovat reilusti vajaavaiset.

Kaiken kukkuraksi 30 000 km vuosittainen ajomäärä tarkoittaa pääosin maantieajoa eikä sähköautot tai edes hybridit ole yleensä tällöin parhaimmillaan.

Koko homman pointti onkin ehkä siinä että vielä ei ole sähköautojen aika, vaikka markkinoille alkaakin ilmestyä mielenkiintoisia malleja. Nissan Leaf ja Opel Ampera ovat edelleen liian kalliita tai epäkäytännöllisiä että ne ns. räjäyttäisivät pankin ja toisivat sähköautot kaikkien talleihin tai pihoihin.

Mutta niillä on tärkeä merkitys siinä, että niitä ostaa kunnat, kaupungit, yritykset ja ennakkoluulottomat yksilöt ja niiden avulla saadaan myös latausinfraa Suomeen. Jostain on aloitettava (kunnolla) ja siinä Opel Ampera sekä Nissan Leaf onnistuvat hienosti, ne vievät sähköautoista lelumaisen ja kokeiluasteisuuden leiman pois.

Kun lisää plug-in hybridejä ja ”oikeita” sähköautoja tulee markkinoille vuoden 2013 ja 2014 aikana tullaan toivottavasti samalla näkemään niiden hintojen tippumista ja kenties jopa valtion toimesta vero-porkkanoita, joilla sähköautoista saataisiin sekä järkevä että ekologinen valinta.