Ryhmäkokorahoista ja niiden käytöstä Pirkanmaan kunnissa
Lähtötilanne
Perusopetuksessa kunta- ja koulukohtaiset ryhmäkoot vaihtelevat suuresti ja ryhmäkokoja seurataan ministeriön toimesta 2-3 vuoden välein. Viimeisimmät ministeriön teettämät tutkimukset ovat vuosilta 2008, 2010 ja 2013.
Otin tarkkailun alle vuodet 2010 ja 2013, sillä valtio on jakanut juuri vuodesta 2010 lähtien rahaa kunnille ryhmäkokojen pienentämistä varten. Halusin selvittää onko rahoille saatu Pirkanmaalla vastinetta vai ei.
Ryhmäkoot vuonna 2010
Tilastotieto oli jaettu alakoulujen (vuosiluokat 1-6) ja yläkoulujen (vuosiluokat 7-9) tietoihin joista sitten kokosin opetus- ja kulttuuriministeriön lähteistä tietoja siitä millaisia keskimääräiset luokkakoot olivat Pirkanmaalla sekä miten suuri prosentti ryhmistä voitaisiin laskea ”suuriksi.”
Määrittelin suureksi ryhmän, jossa on yli 25 tai enemmän oppilasta (alakoulut) sekä ryhmät joissa on yli 20 tai enemmän oppilasta (yläkoulut).
Yllä olevasta voidaan nähdä, että lähtötilanteet vaihtelivat suuresti eri kunnissa.
Vuoden 2010 tilanteesta voidaan nähdä miten Pirkanmaan keskiarvo alakouluissa isoille ryhmille on n. 14%. Heikoimmat tilanteet Pirkanmaalla oli 2010 Valkeakoskella (47%), Kangasalla (34%), Tampereella (32%) ja Pirkkalassa (31%). Parhaiten taasen tilanne oli Ruovedellä, Ikaalisissa, Juupajoella, Kihniössä, Pälkäneellä ja Urjalassa, joissa missään ei tilastojen mukaan ollut lainkaan (!) yli 24 oppilaan alakoulun ryhmiä.
Yläkoulujen puolella taasen eniten isoja (20+) oppilasryhmiä oli Pälkäneellä (50%), Virroilla (49%), Nokialla (41%), Akaassa (38%) ja Sastamalassa (37%). Pienimmät määrät isoja ryhmiä löytyivät Kihniöstä (1%), Vesilahdelta (3%), Juupajoelta (7%), Pirkkalasta (12%) ja Valkeakoskelta (14%). Keskiarvo Pirkanmaalla oli vuonna 2010 yläkoulujen isojen ryhmien osalta 25%.
Ryhmäkokojen pienentämiseen tähtäävä rahoitus
Valtio haluaa tukea kuntia siinä, ettei niiden perusopetuksen ryhmäkoot kasvaisi tai jotta niitä voitaisiin jopa pienentää. Vuonna 2014 tätä toimintaa tuetaan 60 miljoonalla eurolla.
Rahoituksen periaatteet
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy selkeä lista mihin rahoitusta voi käyttää.
(Oheinen selvitys on otettu OKM:n nettisivuilta: lähde)
Toiminnan tavoitteet
Hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen laatua parannetaan ryhmäkokoja pienentämällä. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet, jotta opettajalla on aikaa oppilaille ja erilaisten lasten ja erilaisten ryhmien tarpeet voidaan huomioida. Tavoitteena on kohdentaa avustusta myös kouluihin, joiden koulunkäyntialueella on aikuisväestön koulutustaso keskimääräistä alhaisempi, työttömyysaste suurempi tai maahanmuuttajien väestöosuus suurempi.
Valtionavustuksen myöntäminen
Opetusryhmien koon pienentämiseen osoitettava valtionavustus myönnetään ylläpitäjäkohtaisesti, hakemuksen perusteella opetusryhmien pienentämiseen aiheutuviin kustannuksiin käytettäväksi vuosina 2014-2015.
Yhden uuden opetusryhmän perustaminen vastaa korkeintaan 30 opetustuntia viikossa (eli 1 560 vuosiviikkotuntia) luokka-asteesta riippuen.
Valtion erityisavustusta voidaan käyttää opettajien palkkakustannuksiin, jotka kohdistuvat
– resurssiopettajien palkkaukseen eli samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa
– jakotuntien lisäämiseen
– ryhmien jakamiseen
– ensisijaisesti suuriin, yli 25 oppilaan ryhmiin
– vuoden 2013 rahoituksella pienennettyjen ryhmien toimintaan
– ryhmässä on useita tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita
– kouluihin, joiden koulunkäyntialueella on aikuisväestön koulutustaso keskimääräistä alhaisempi, työttömyysaste suurempi tai maahanmuuttajien väestöosuus suurempi
Valtion erityisavustusta ei voida myöntää:
– jos ryhmäkokoja on päätetty suurentaa tai yhtä oppilasta kohti käytettyä tuntimäärää on järjestäjäkohtaisesti pienennetty tai annettu kouluille ohje suurentaa ryhmäkokoja eikä valtion erityisavustuksella todellisuudessa pienennettäisi ryhmäkokoja
– samanaikaisesti käytettäväksi vuodelle 2013-2014 myönnetyn vastaavan valtionavustuksen kanssa
– alle 20 oppilaan ryhmien jakamiseen kokoaikaisesti
– erityisopetuksen ryhmien muodostukseen
– tukiopetukseen
– hakija ei ole antanut hyväksyttävää selvitystä vuosien 2010 ja 2011 myönnettyjen valtionavustusten käytöstä
Valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että
– ylläpitäjällä on suunnitelma perusopetusryhmien pienentämiseksi
– ylläpitäjä sitoutuu raportoimaan rahoituksen käytöstä
– ylläpitäjän käyttäessä alueellista hakuperustetta tulee tiliselvityksen yhteydessä raportoida perusteet
– ylläpitäjä vastaa oppimateriaaliin, kalustukseen ja tiloihin tarvittavasta rahoituksesta
Rahoitus pirkanmaalla 2010 – 2014
Rahoituksen nousu nykytilaansa ja vuoden 2014 rahoitusmäärä näkyy alla olevasta taulukosta.
Oleellista on mielestäni kuitenkin se, miten paljon rahaa per oppilas eri paikkakunnat ovat saaneet. Tätä kautta voimme ehkä päätellä sitten sitä, miten hyvin kunta tai kaupunki rahoja on pystynyt käyttämään valtion haluamiin toimenpiteisiin, eli ryhmäkokojen pienentämiseen.
Voimme nähdä selvästi miten Kangasala, Pirkkala, Tampere ja Valkeakoski ovat omassa luokassaan siinä, miten paljoa nämä paikkakunnat ovat saaneet rahaa ryhmäkokojen pienentämiseen/oppilas. Toisessa päässä sitten Juupajoki, Ruovesi, Parkano, Urjala, Ikaalinen, Pälkäne, Ylöjärvi ja Virrat saivat joko vain vähän rahaa/oppilas tai eivät hakeneet/saaneet tätä avustusta lainkaan (vuonna 2014).
Vaikuttavuus
Kuten jo yllä kirjoitin, pidän oleellisena sitä, että haetulla rahalla saataisiin jotain aikaiseksi. Suurimmat paineet onnistumiselle laittaisin myös niille paikkakunnille jotka olivat saaneet suhteessa isoimmat rahapotit TAI joiden lähtötilanne on ryhmäkokoasiassa huonoimmat (ks. edelliset kappaleet).
Mitä rahoilla siis saatiin vuosien 2010-2013 välisenä aikana aikaiseksi?
Ryhmäkokojen muutokset alakouluissa
Eniten ryhmäkokoja alakouluissa onnistui tiputtamaan Mänttä-Vilppula, Orivesi, Urjala, Akaa ja Hämeenkyrö. Negatiivinen kehitys taasen onnistuttiin aiheuttamaan Sastamalassa, Vesilahdella, Juupajoella, Ikaalisissa ja Ruovedellä, mutta heidän lähtötaso oli niin hyvä, että tilanne kaikilla näillä paikkakunnilla on silti edelleen yli Pirkanmaan keskiarvon.
Eniten rahaa/oppilas saaneet paikkakunnat (Kangasala, Pirkkala, Tampere ja Valkeakoski) onnistuivat pienentämään alakoulujen ryhmäkokoja vain vähän jos ollenkaan. Pirkkalassa jopa ryhmäkoot nousivat, eivätkä laskeneet.
Ryhmäkokojen muutokset yläkouluissa
Yläkoulujen puolella eniten ryhmäkokojaan onnistuivat pienentämään Kihniö, Kangasala, Ruovesi, Sastamala ja Valkeakoski, joten täällä näkyy paremmin se, mihin ryhmärahoja on käytetty (ainakin Kangasalan ja Valkeakosken tapauksessa). Ikävä kyllä Pirkkalassa, Pälkäneellä, Akaassa, Mänttä-Vilppulassa ja Ylöjärvellä yläkoulujen ryhmäkoot kasvoivat.
Saiko valtio rahoilleen vastinetta?
Kyllä ja ei. Keskimäärin ryhmäkoot pienenivät sekä alakouluissa että yläkouluissa vuosien 2010 – 2013 aikana.
On kuitenkin aivan toinen asia, jos tarkistelemme paikkakuntia yksitellen sen suhteen, saiko paikkakunta alennettua lainkaan ryhmäkokoja saamallaan valtion tuella.
Lopputuloksen ja vuoden 2013 tilanteen voi nähdä alla olevista kuvaajista. Tilanne on edelleen se, että Valkeakoskella, Pirkkalassa, Kangasalla, Tampereella ja Nokialla on alakouluissa suuri määrä yli 24 oppilaan ryhmiä.
Yläkoulujen puolella on Pälkäne, Virrat, Akaa, Lempäälä ja Sastamala (Nokian ja Tampereen hiillostaessa lähellä) jatkavat isojen ryhmien käyttämistä melko suurella prosentilla. Erityisesti kolmella ensin mainitulla paikkakunnalla (pyöristäen) puolet opetusryhmistä on yli 19 oppilaan ryhmiä.
Tampereen seutukunnan arviointia
Käyn tässä lyhyesti läpi omat arvioni siitä miten Tampereen seudun paikkakunnat ovat onnistuneet ryhmäkokojen pienentämisessä, niille annetuilla avustuksilla.
Jos haluat vetää omia johtopäätöksiä tilastoista, tai huomauttaa jostain virheestä jonka olen tehnyt, kannattaa vilkaista google docsia johon tilastoja olin kerännyt. Kyseinen taulukko löytyy täältä: Google Docs.
Tampere
Tampere sai kärkimäärän euroja/oppilas valtiolta ja sen lähtökohdat olivat huonot sekä alakoulussa että yläkoulussa. Molemmissa ryhmäkoot olivat Pirkanmaan suurimpien joukossa.
Vuoden 2013 tilastojen mukaan Tampere onnistui tiputtamaan ryhmäkokojaan sekä ala- että yläkouluissa, joskin yläkouluissa alle Pirkanmaan keskiarvon verran. Mielestäni Tampere siis on onnistunut kohtuullisesti pienentämään ryhmäkokojaan, joskin sen tekeminen on ollut melko kallista. Onneksi valtio on ollut Tamperetta kohtaan anteliaalla päällä.
Pirkkala
Pirkkalan lähtökohdat olivat vuonna 2010 huonot sekä ala- että yläkoulujen osalta. Ryhmäkoot olivat reilusti Pirkanmaan keskiarvojen yläpuolella.
Vaikka valtio onkin antanut Pirkkalle runsaskätisesti (toiseksi eniten/oppilas!) rahaa ryhmäkokojen pienentämiseen, ei se ole onnistunut tekemään näin kummassakaan perusopetuksen osuudessa. Tätä valoa vasten toivoisin todella, että valtio ja ministeriö vaatisi Pirkkalalta selvitystä siitä, mihin rahoitusta onkaan käytetty ja että Pirkkala saisi pienennettyä ryhmäkokojaan, sillä nykyinenkin tilanne ei näytä Pirkkalan osalta mitenkään mairittelevalta.
Nokia
Nokia kuuluu myös keskimääräistä isompien ryhmien paikkakuntiin, ainakin vuonna 2010 ja tämä koskee koko perusopetusta.
Nokia saa valtiolta kohtuullisen paljon rahaa ja ainakin siellä rahan käytöllä on ollut vaikutusta kautta perusopetuksen. Ryhmäkoot ovat pienentyneet niin ala- kuin yläkoulussakin. Lisäksi Nokian saama tuki/oppilas on lähempänä koko Pirkanmaan keskiarvoa, joten esim. Tampereeseen verrattuna Nokia on onnistunut mielestäni tehokkaammin käyttämään saamansa rahoja ryhmäkokojen pienentämiseen.
Lempäälä
Lempäälän lähtötilanne vuonna 2010 oli keskivertoa huonompi niin ala- kuin yläkoulujen osalta.
Alakoulujen osalta Lempäälä toki onnistui hieman vähentämään isojen ryhmien osuutta, mutta samalla sen keskimääräinen ryhmäkoko nousi aivan vähäsen. Yläkoulujen osalta Lempäälä kykeni pienentämään sekä ryhmäkokojen suhteellista määrää että ryhmäkokojen keskiarvoa. Lisäksi Lempäälä teki tämän keskiarvoa pienemmällä rahoituksella/oppilas, joten myös Lempäälä saa minulta puhtaat paperit, tai ainakin tsemppikannustuksen hyvästä yrityksestä.
Ylöjärvi
Ylöjärven alakoulujen ryhmät olivat 2010 yli 20 oppilasta, mutta yläkoulujen puolella ryhmäkoot olivat alle Pirkanmaan keskiarvon.
Saamillaan rahoilla Ylöjärvi paransi alakoulujen tilannetta mutta yläkoulujen osalta tilanne heikkeni ja kaiken lisäksi jopa koko Pirkanmaan tilanteeseen nähden eniten. Tätä valoa vasten Ylöjärven tulisi kyllä mielestäni pohtia ainakin sitä, voisiko jotenkin pystyä saamaan valtiolta hieman enemmän tukea kuin tällä hetkellä, sillä Ylöjärven valtiolta saama rahoitusosuus on huomattavan pieni verrattuna vaikka Pirkkalaan nähden, joka yli kuusi kertaa enemmän rahaa/oppilas valtiolta ryhmäkokojensa pienentämiseen (ja epäonnistui siinä aika vahvasti).
Saamaansa tukeen nähden Ylöjärvi siis onnistui, mutta vain alakoulunen osalta. Yläkoulujen kehitys on huolestuttavaa.
Vesilahti
Vesilahdella oli vuonna 2010 kohtuullinen tilanne alakouluissa ja ihan ok tilanne yläkoulun osalta.
Saamallaan keskinkertaisella tuella/oppilas (hieman enemmän kuin mitä Ylöjärvi sai) Vesilahti onnistui heikentämään alakoulujensa ryhmäkokotilanetta huolestuttavan paljon. Yläkoulun puolella tapahtui myös ryhmäkokojen kasvua, mutta koska lähtötilanne siellä oli yksi Pirkanmaan parhaista ja muutos niin pientä, ei yläkoulun osalta mielestäni ole ollut mitään ongelmaa.
Alakoulujen osalta Vesilahden tulisi miettiä kokonaisuutena sitä miten ja mihin valtion antamia ryhmäkokorahoja onkaan käytetty. Valtion näkökulmasta Vesilahden saama tuki on kuitenkin ollut niin pientä, ettei sieltä ehkä aleta huutelemaan rahasummien perään…
Kangasala
Kangasalankin lähtötilanne vuonna 2010 oli huono. Ryhmäkoot olivat keskimääräistä suurempia (alakouluissa 22,6 ja yläkouluissa 17,7).
Kangasala sai koko Pirkanmaahan verrattuna reilusti suurimmat rahasummat/oppilas. Jopa Tampere ja Pirkkala jäivät kakkoseksi rahan tulvassa. Jos vaikka Ylöjärvi pärjäsi alle 43 eurolla/oppilas, Kangasalla rahaa puskettiin valtiolta yli 315 euroa/oppilas. Luulisi tällaisella panostuksella olevan vaikutusta?
Olihan niitä vaikutuksia, sillä Kangasala kykeni pienentämään ryhmäkokoja kautta perusopetuksen ja vieläpä yli Pirkanmaan keskiarvon. Erityisesti tippuivat yläkoulun ryhmäkokojen suhteellinen määrä ja yläkoulujen ryhmäkokojen keskiarvo. Alakoulujen kehitys on toki ollut ihan hyvä, mutta siellä Kangasala on edelleen yksi heikoimmista Pirkanmaan kunnista. Kokonaisuutena siis Kangasalan kehityssuunta on ollut ihan ok, mutta niin sen pitäisikin olla, jos katsotaan sitä miten suuren tuen Kangasala on valtiolta saanut.
Lomautukset
On jännä nähdä miten Akaassa käsitellään mahdollista opettajien lomautusta ja erityisesti kiinnostaa alkaako valtio vaatimaan rahojaan takaisin jos lomautuksien katsotaan aiheuttaman tilanteen joka on ristiriidassa ”ryhmäkokorahojen” myöntämisperiaatteita vastaan.
Lähteet
Erityisavustus perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen (OKM)
Ryhmäkokojen pienentämisen hankesivut ja niiden tilastot vuosilta 2010 ja 2013 (OKM)
Kuvaajien ja taulukoiden kooste (Google Docs)
