Tampereen kaupungin liikenne sähköistyy, hitaasti

Olen seurannut Tampereen kaupungin päätöksentekoa liittyen Tampereen kaupungin sähköisen liikenteen strategiatyöhön, joka linjasi kaupungin tavoitteen olla ”valtakunnallinen suunnannäyttäjä”. Alkuvuodesta päätös muuttui sitten tavoitteeksi investoida 2015 ja 2016 ”maltillisesti tekemällä tehokkaita ja kohdistettuja toimenpiteitä”.

Jotta voisi olla suunnannäyttäjä, pitäisi siis näyttää mallia, tehdäkin ehkä jotain. Toiveissahan on toki, että 2017 alkaen aloitetaan jopa se vahvempi panostus tähän, mutta pelkään että tavoitteista (jotka ovat mitä mainioimmat) lipsutaan vuosi vuodelta kauemmaksi.

Suunnannäyttäjyys?

Taustaselvityksestä (2.4.2014, Ramboll ja Tampereen kaupunki, linkki (pdf)) voidaan katsoa mitä ”suunnannäyttäjyys” (eli rooli 4) tarkoittaisi Rambollin selvityksen mukaan:

No mikä on tilanne? Onko kaupungilla 25 sähköautoa, 3 sähkömoottoripyörää ja –mopoa, 15 sähköbussia, 20 sähköpolkupyörää JA 26 latauspistettä kaupungin omistuksessa? Puhumattakaan samoista luvuista ”Yhteensä Tampereella”-sarakkeissa? Ei ole.

Käyttöselvityksessä (Ramboll ja Tampereen kaupunki, linkki (pdf)) taasen tälle vuodelle luovuttiin alkuperäisistä tavoitteista ja madallettiin ”suunnannäyttäjyyden” tasoa jonkin verran:

Kuva: Vuosittain tehtävien hankintojen määrät per vuosi

Näkyykö Tampereella kaupungin omistuksessa ja käytössä 25 sähköhenkilöautoa, 15 sähköpakettiautoa, 8 sähköbussia ja 20 sähköpolkupyörää? Latauspisteiden määräkin on jotain ihan muuta kuin mitä käyttöselvityksessä visioitiin.

Okei, nämähän oli visiota ja tavoitteita. Kun päästään toteuttamaan suuria suunnitelmia, ne tuppaa latistumaan ja korkealentoiset ”Suomen johtavat älykaupunki”-heitot näyttävät sitten todelliset karvansa.

Toteutussuunnitelman (19.12.2014, Ramboll ja Tampereen kaupunki, linkki (pdf)) kuvittelisi olevan sitten se minkä mukaan hankintoja jo todella tehtäisiin ja joka näkyisi vuosien 2015 ja 2016 aikana ohjaamassa kaupungin liikenteen sähköistymistä. Tokihan tässä on jo tiputettu tavoitetasoja sitten tasolle jossa on vaikea enää puhua ”edelläkävijyydestä”. Vai miltä nämä näyttää teidän silmissänne (etenkin kun vertaa niitä taustapaperien visiohin)?

Tampereen kaupungilla on (kaupungin oman henkilöstölehden mukaan (pdf), lokakuuhun 2015 mennessä) käytössään kolme täyssähköautoa. Ainakin yksi niistä on pakettiauto. Nopeasti laskettuna tämän vuoden lopussa Tampereella pitäisi olla kuitenkin vähitään 5 sähköistä autoa kaupungin käytössä, 3 henkilöautoa ja 2 pakettiautoa. Onko jossain jo jonossa hankinta kahdesta sähköautosta (ja/tai pakettiautosta)? Tavoitehan on näissäkin, madalletuissa tavoitteissa (ihan vertailtavaksi Turun tutkimuksen (ks. alla) kanssa), että vuoden 2017 loppuun mennessä n. 11% kaupungin autoista olisi täyssähköisiä (HA + PA).

Vuosi 2016 ja kaupungin autojen sähköistäminen käytännössä

Vuodelle 2016 julkaistiin tieto että TKL:n linja 2 tullaan ajamaan (uutinenlinkki) neljällä sähköbussilla siten, että niiden pikalataus hoidetaan varikolla sekä päätepysäkillä Pyynikintorilla. Sehän ei jäänyt kuin puoleen käyttöselvityksen tavoitteista ja n. kolmasosaan siitä mikä oli ylevä tavoite aluksi. Mutta suunta tietenkin on ehdottomasti oikea. Toivottavasti kaupunki pitää kiinni suunnitelmasta hankkia vuoden 2016 aikana sen n. tusinan verran täyssähköautoja ja rakentaa vuoden 2017 mennessä yksityisten kanssa sen n. 73 latauspistettä ympäri Tampereen kaupunkia. Silloin voisin uskoa vielä siihen että tavoitteita ei ole kuopattu ja karsittu pois.

Miten ja mihin käyttöön 2016 hankittavat sähköautot sitten tulisivat? Äskettäin uutisoitiin Turun kaupungin tekemästä selvityksestä jossa sanotaan, että n. 40% Turun kaupungin autoista voitaisiin sähköistää ilman suurempia ongelmia.

Turun tekemä ajoneuvokannan uusimissuunnitelma (jos siis jalkautuu oikeastikin) oli siitä mielenkiintoinen myös, että siihen oli tehty juuri tätä eri toimialojen autokantojen soveltuvuutta varten eräänlainen ”flowchart” jonka avulla pystyi selvittämään eri tehtäviä varten sopiiko sähköauto tiettyyn käyttöön vai ei (klikkaa kuvaa, avautuvan pdf:n viimeinen sivu sisältää alla olevan kuvan sellaisena josta näkee laatikoiden tekstit paremmin).

Onko Tampereella tehty samanlaista selvitystä ihan konkreettisella tasolla, tehtäväkohtaisesti? Jos on tarkoitus hankkia 12 täyssähköautoa (ja pakettiautoversioita) niin voisi olettaa että hankinnat on pohdittu tarkasti sen suhteen,  yksiköihin ne (ja laturit) tulevat jne. Vai odotammeko vuoden 2016 alkuun jonkinlaista selvitystä juuri tästä? Samallahan voisi muutoinkin tarkastella yksiköittäin ajoneuvojen yhteiskäyttöä ja tarvetta jollei tällaista pohdintaa ole jo juuri äskettäin tehty.

Suuret puheet, pienet teot?

Sehän näissä projekteissa on selvää, ettei kyseessä ole vain menoerä, vaan tämä myös toisi investointeja, tuotekehittelyä ja alan yrityksiä Tampereelle, puhumattakaan energian käytön näkökulmista (energiatehokkuus, autojen yhteiskäytön kehittäminen, sähkön vs. bensiinin käyttö jne.).

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toki pitää pohtia mihin investointeja tehdään mutta jos 2014 on tehty päätöksiä tavoitella jotain tiettyä tasoa liikenteen suhteen, voisi kuvitella ettei kaikki tässä ole ehtinyt vuodessa muuttua? Vai onko Tampere päättänyt kuopata ”edellekävijä”-tavoitteensa sähköisessä ja älykkäässä liikenteessä? Missä tällainen päätös on tehty? En ole itse valtuustotasolla ainakaan huomannut tällaiseen asiaan otettavan kantaa.

Missä vaiheessa tämän sähköisen liikenteen strategian toteutus ylipäätänsä kaupungissa on? Ok, ainakin googlettamalla löysin viittauksia asiaan INKA-materiaaleista, että vuosi 2015 olisi sähköisessä liikenteessä käynnistämisvaiheessa ja että vuosina 2016 – 2018 oltaisiin vaihessa jossa tutkittaisiin kokeilun/projektin laajentamista kokemusten perusteella.

Miltä esimerkiksi 2016 budjetti tältä osin näyttääkään? Loppuvuosi näyttää suunnan siitä miten Tampereen hienolle tavoitteelle käy.