20 000 tonnia sepeliä ja Infran organisaation uudistamista

Vuoden viimeisessä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksessa käsiteltiin pääosin kaupungin sisäisiä urakkasopimuksia ja käytiin läpi raportteja kuluneelta vuodelta.

Vihreitä kokouksessa edustivat allekirjoittaneen lisäksi Anne Sinkkonen ja kaupunginhallituksen edustajana Merve Caglayan.

Perinteiseen tapaan ajankohtaista -otsikon asioita käytiin läpi ajallisesti eniten, sillä johtokunnalle esiteltiin kunnossapitopalvelujen toimintaa ja käsiteltiin korjaamoselvityksen jälkeisiä toimenpiteitä.

Kunnossapitopalvelut

Kunnossapitopalvelujen yksikköä kävi esittelemässä yksikön päällikkö Reijo Lahtinen. Kyseisen yksikön tehtävät on kuvattu kaupungin sivuilla seuraavasti:

“Kunnossapitopalvelut pitää huolta katujen ja viheralueiden kunnosta sekä metsien, taimistojen ja puiden hoidosta. Myös liikuntapaikkojen, uimarantojen ja leikkipaikkojen hoitaminen kuuluu kunnossapitopalveluille.”

Kunnossapitopalvelu on siis se toimija, joka huolehtii esimerkiksi liikenneväylien putsaamisesta lumesta, lehdistä ja sorasta sekä istuttaa taimia, kukkia ja hoitaa viheralueita.

Talouden osalta tulos ei ole ollut tavoitteiden mukainen johtuen alkuvuoden lauhasta talvesta, joka toisaalta säästi aurauskustannuksissa niin nosti paljon sepelin kulutusta ja sen poistamisen maasta kuluja. Sepelin käyttö kasvoi aikaisemmasta 15 000 tonnista 20 000 tonniin. Eikä tuota sepeliä edes voida oikein käyttää uudelleen, sillä käytetyn sepelin puhdistaminen on vielä edelleen niin kallista touhua, ettei siihen soveltuvia järjestelmiä ole otettu käyttään juuri missään.

Lisäksi kävi ilmi, ettei Tampereella ole sopimuksissa minkäänlaisia säätövaroja tai säätilapuskuria liittyen juuri vuoden säätiloihin. Tämä on vähän erikoista, ottaen huomioon sen, miten paljon kustannukset ja resurssien tarve väylien kunnossapitopuolella riippuu juuri säästä. Esimerkkinä annettiin se, että jos vaikka Tapaninpäivänä on lumimyräkkä niin se maksaa noin 100 000 euroa. Olisikin toivottavaa, että tilaaja ja tuottaja saisivat tässä yhteistä linjaa sekä kehitettyä jonkinlaisen systeemin (esim. valtion tapaan) jossa säät otetaan huomioon kustannuksia ja rahoja liikuteltaessa.

Jonkinlaisia neuvotteluja ja suunnitelmia on tehty jo kauan, mutta sopuun ei olla päästy. Ensi vuonna pyritään pilotoimaan jonkinlaista mallia, mutta täysin valmista tai Infran näkökulmasta toimivaa ratkaisua tähän ei silti ainakaan vuodelle 2018 ole saatu kehitettyä.

Nostimme keskusteluun myös pyöräilyn kulkutapaosuuden nostamisen tavoitteiden näkymistä pyöräteiden kunnossapidossa, että näkyykö se Infran toiminnassa asti sekä uusissa tilauksissa. Vastauksessa todettiin että kunnossapitoon on tuotu uusi A+ taso juuri tärkeille reiteille ja että Infra ei määrittele mitä millekin väylälle tehdään, sen määrittelee tilaajapuoli.

Eli siis kliseisesti sanoen Infralta saa sitä mitä siltä tilataan.

Korjaamoselvitys ja Infran uudelleenorganisointi

Infralla on ollut pitkään ongelmana korjaamopuolen tilat ja toiminnan pitäminen kannattavana. Tätä ongelmaa on selvitetty ja nyt ratkaisuksi on nostettu se, että 17 henkeä siirtyy bussien korjaamis- ja huoltotoiminnan osalta TKL:n alaisuuteen. Tätä kautta Infran korjaamopuolelle jää muun kaluston korjaaminen.

YT-menettelyn kautta ja kaupunginhallituksen siunauksella muutos toteutetaan 1.5.2018 mennessä. Henkilöstön osalta on tullut negatiivista palautetta ja TKL on antanut ymmärtää, ettei heillä ole työtehtäviä siirtyville henkilöille. Toivottavasti Infran ja TKL:n yhteinen muutosryhmä saa aikaiseksi kaikille sopivia ratkaisuja, etenkin henkilöstön osalta.

Kun tämä muutos on saatu maaliin, alkaa sitten jäljelle jääneen kalusto- ja korjaamopuolen kehittäminen.

Myös kokonaisuutena Infran tulevaisuudesta liikelaitoksena on ollut keskusteluissa, mutta tarkempia näkökulmia ja suunnitelmia saadaan vasta vuoden 2018 puolella.

Talous 2017 ja toimintasuunnitelma 2018

Infran vuoden 2017 tulos näyttäisi siltä, että kokonaisuutena saavutetaan 3,5 miljoonan euron ylijäämätavoite. Palvelualueittain rakentamispalvelut ovat jo nyt tehneet parempaa tulosta kuin mitä tavoiteltiin, kuten myös paikkatietopalveluiden puolella. Liikennepalvelut saavuttanevat myös tavoitteensa. Kunnossapidon puolella ei olla pääsemässä niin suuriin voittoihin mitä haettiin ja korjaamopuoli tullee tekemään jälleen kerran tappiollista tulosta.

Joulukuu saattaa kuitenkin muuttaa näitäkin arvioita vielä, mutta esittelijän arvion mukaan talous kokonaisuutena näyttää melkoisen hyvältä.

Vuosisuunnitelmassa ja tulevassa budjetissa on ollut haasteena ottaa huomioon esim. yllä mainittuja organisaatiomuutoksia, joten on selvää että ensi vuonna on tehtävä korjauksia budjettiin jälkikäteen.

Tiedustelimme myös toiminnanjohtajalta sen, miten Infran vuosisuunnitelmissa näkyy tiukat päästötavoitteet ja hiilineutraaliustavoitteet. Vuosisuunnitelmassa kun oli tavoitteita ja mittareita niin henkilöstön koulutukseen ja talouden seuraamiseen tai vaikka digitalisaation etenemiseen, mutta ilmastopäästöistä niissä ei mainita mitään.

Kyseiset tavoitteet löytyvät kuitenkin Infran ympäristösertifikaatin tavoitteissa, joita meille luvattiin esitellä kevään kokouksissa. Toivommekin, että kaupungin kunnianhimoiset tavoitteet näkyvät myös näin Infran tavoitteissa ja tulisi selkeitä mittareita tai edes selkeitä ja tärkeiksi nostettuja tavoitteita, joiden täyttymistä sitten johtokunta ja lautaukunta sekä lopulta valtuusto, voisi seurata.

Mutta niistä kuulemme sitten lisää ensi vuonna.

Kysymyksiä ja kommentteja voi lähettää edelleen minulle (tuomo.pekkanen@gmail.com), Annelle (anne.sinkkonen@gmail.com) tai kaupunginhallituksen edustajallemme Mervelle (merve.caglayan@vihreatnuoret.fi).

Hyvää joulua (ja onnellista uutta vuotta!)