Matkapäiväkirja, päivä 12
Stonehenge ja Newport
Heräsimme aikaisin ja heitimme hyvästit Lontoolle, johon tykästyimme kovin. Eilen illalla kysyimme pubin pitäjältä St. john’s Woodin alueesta, että onko se kuinkakin kallis asuinalue. Vastaus oli että kyllä, se on todella kallis. Tämä kyllä näkyi, sillä alue oli rauhallinen ja katujen varsilla oli Jaggeja, Porsheja ja läjittäin Mersuja.
Lontoo jäi taakse haikein mielin, sillä pidimme todella kaupungista.
Stonehengeen pääsi kätevästi alle 2h junamatkalla Salisburyyn ja sieltä turistibussilla kiertoajelumallilla itse Stonehengen luo. Alueella oli jo aamuisellakin paljon väkeä ja meidän harmiksi satoi. Tämä ei kuitenkaan haitannut koska olimme edelleen hyvin varustautuneita ja loppujen lopuksi eqmme viettäneet tuntia kauempaa alueella.
Stonehenge oli ihan mielenkiintoinen, mutta pienempi kuin kuvittelimme. Junarata kuitenkin kutsui ja lähdimme kohti pohkoista ja Cardiffia. Cardiff oli alunperin kohteenamme, mutta aikataulujen ja junien vaihtamisien helpottamiseksi päätimmekin jäädä Newportin kaupunkiin yöksi.
Newport on hyvin lähellä Cardiffia ja on pakko sanoa että siellä ei ole mitään kovinkaan erikoista nähtävää. Enemmänkin sen keskusta on surullinen näky, sillä sieltä on katoamassa yritykset muualle. Tämä näkyy myös alueella jossa hotellimme on, sillä koko ajan tulee vsstaan kylttejä ”myytävänä” tai ”annetaan vuokralle”. Autioituvaa aluetta.
Jotenkin kuvaavaa on se, että kaupungin ydinkeskustassa ei ollut korttelia jossa ei olisi ollut paria tyhjillään olevaa liikehuoneistoa ja esim. Kunnollisia ruokapaikkoja ei löytynyt ollenkaan. Vain pikaruokaa kuten Subway, mäkkäri tai kebab-pizzerioita.
Päätimmekin käydä vain syömässä Pizzat ja palasimme hotellille röhnöttämään. Minä katsoin Dr. Whota. Tahdon sen kotimaan telkkariin! Tiina taas poti pientä väsymystä ja makoili. Välillä sitä tarvitseekin pientä lepohetkeä ja Newport ei todellakaan ollut kutsuvan oloinen mesta hengailla yhtään missään.
