Digitalisaation on vaikea edetä jos perustietotekniikka ei toimi
Tampereen kaupunki ja seutukunta kilpailuttavat yhdessä perustietotekniikkansa tuottajat samoin kuin monet muutkin hankittavat palvelut ja ostot. Mitä pidemmälle kuntien hallinto, opetus ja ylipäätänsäkin yhteiskunta digitalisoituu, sitä tärkeämpää on tietoliikenneyhteyksien ja palvelujen luotettavuus. Vaikka digitalisaatio parhaimmillaan tuo paljon mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla ja paremmin, se nostaa myös esiin uusia uhkia ja ongelmia.
Tämä tuli jälleen kerran mieleen kun jo toisen kerran lyhyehkön ajan sisällä Tampereen ja sen seutukunnan liki kaikki verkkopalvelut ovat alhaalla useamman tunnin putkeen, keskellä työpäivää. Onneksi kouluissa on sentään talviloma ettei Wilman toimimattomuus niin haittaa, mutta veikkaisin kaupunkiseudun muun hallinnon olevan taas kerran seis ja työntekijät raivoissaan. Moni manaa tällä hetkellä toimimattomia koneita, yhteyksiä ja palveluita.
Miten me työntekijät ja kaupunkilaiset voimme luottaa siihen, että meille tarjoutut työkalut toimivat siten, että voimme tehdä työmme ja käyttää palveluja? Miten kalliiksi tällaiset katkokset seutukunnalle tulevatkaan? Miten paljon tämä murentaa työntekijöiden halua kehittää digitaalista toimintakulttuuria eteenpäin näin epävarmoilla järjestelmillä?
Palveluntarjoajilta on selvästikin vaadittava parempaa käyttövarmuutta palvelimien ja yhteyksien osalta. Se nostanee hintoja, mutta miten kallista on tekemätön työaika näissä tilanteissa? Tai miten kalliiksi tulee sen ajatuksen leviäminen, että mihinkään tietoteknikseen järjestelmään ei voi mitenkään luottaa?
