Educa 2017

Muistiinpanoja Educa-messuilta

VR toi paikalle ajoissa ja mukavasti. Ravintolavaunun yläkerrassa oli hyvä matkata, koomata ja lukea työmaileja.

Matkalla Tampereelta Pasilaan ehti myös manata vielä kerran totaalisen umpisurkeaa Messukeskuksen järjestelmää, josta olisi pitänyt rakentaa oma ”aikataulu” Educa-päivälle. Näytteilleasentajien ja luentojen sekametelistä ei saanut mitään kokonaisuutta. Onneksi tarjolla oli perinteinen pdf-tyyppinen näkymä, jossa pystyi katsomaan eri esitystilojen aikataulut ja esitykset edes jotenkin järkevässä järjestyksessä ilman että täytyi tietää ketä juuri halusi kuunnella jne.

Digiloikka tällaisessa on tehty siis ikävä kyllä takavasemmalle, upottavaan ojaan.

Perillä

Messukeskus oli jo täyttymässä opettajista kun saavuin paikalle ja jätin takkini narikkaan. Ovet messualueella avautuivat juuri sopivasti saapuessani aulaan ja nimikylttiä näprätessäni. Ihan hurjasti ihmisiä ei näin perjantaina vielä ollut, mutta ehkä tilanne muuttuu iltapäivästä ja lauantaina.

Koska ensimmäinen minua kiinnostava osuus (Avajaisluento, Onko Suomi koulutuksen kärkimaa? Mitä voimme oppia PISA-tuloksista? Onko Suomi oikealla tiellä? Kuinka Suomen koulumenestys turvataan tulevaisuudessa? Visio-sali) alkaisi vasta 11:30, aloitin messut kiertämällä näytteileasentajien kojujen välissä.

Hilavitkuttimia riitti kaikkien ihmeteltäväksi.

Laserleikkuri. Tällainen pitäisi olla.

Innokas ja iso kasa muita esittelijöitä.

Lisäosa Robogemiin. 9€. Oliskohan sen arvoinen?

Jälleen kerran tarjolla oli kirjoja, opetusmateriaaleja, hilavitkuttimia ja energiakoruja… no okei, onhan siellä sitten kansalaisjärjestöjä ja ties mitä kertomassa myös omasta toiminnastaan, luokkaretkirahastojen lihottamista mainostavien sokerikauppiaiden seassa.

Etsin jotain mielenkiintoista ihmeteltävää. Vielä en löytänyt. Jotain VR-juttuja kenties jos olisi tarjolla?

Törmäsin Lempäälän lukion ja teknisen tuen väkeen ja juttelimme ajankohtaisista asioistamme, uusi lukio valmistuu, iPadien siirto Tiedon hallintaan puhututti, lukiolaisten läppäreiden pahoinpitely ja väärinkäyttö mietitytti. Vakuutukset ovat kiva asia.

Aloitusluento

Saku Tuominen toivotti väen tervetulleiksi ja luento alkoi Andreas Scheicherin PISA -analyysilla. Englanniksi pidetyssä esityksessä Scheicher aloitti esittelemällä Suomen PISA-tulosten historiaa ja tuloksia.

PISA-tulosten tason lasku ei itse ole huolestuttavan suurta, mutta epätasa-arvon kasvu on. Sukupuolten välinen, alueiden välinen ja vanhempien elintason välinen tasa-arvo on heikentynyt oppimistulosten valossa.

Oppilaat eivät pidä tieteistä ja tämäkin on heikentynyt vuoteen 2006 verratessa? Miten saada oppilaat tykkäämään luonnontieteiden opiskelusta ja näin myös haluta ammatteihin joissa näitä taitoja etenkin tarvitaan. Suomalaiset siis pärjäävät tieteissä mutta eivät halua tiedemiehiksi ja -naisiksi.

Suomessa on tasapuolisia alueita opettajien osaamisen näkökulmasta. Niin kokeneita kuin noviiseja opettajia opettaa erilaisissa kouluissa, tilanne on siis melko tasa-arvoinen sen suhteen ettei ”hyvät alueet ja koulut” ime kaikkia ”Hyviä opettajia” ja heikot alueet saa vain ”heikompia” opettajia.

Suomen opettajat ovat hyvinkin ammattitaitoisia, joskin hyvin yksinään toimivia verrattuna esim. Singaporen opettajiin. Miten siis kehittää opettajuutta Suomessa? Kehittää etenkin yhteistyötä, työyhteisön kehittämistä jne.

Työssä jaksamisen ja siitä nauttimisen ja yhteistyön tekemisen määrän yhteys on hyvin vahva tutkimusten mukaan. Jos on paljon yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, työssä jaksaa paremmin. Tätä voidaan kehittää myös teknologian ja ICT:n avulla.

Tutkimusten mukaan tällä hetkellä teknologian käyttö opetuksessa ei paranna oppimistuloksia, koska emme vielä osaa käyttää teknologiaa oikein ja pedagogisesti järkevästi. Mutta tätä ei voi silti ohittaa robotiikan, automatiikan jne. takia.

Miksi siis tieteen opetus etenkin on tärkeää, tieteellisen ajattelun opettaminen. Tämä on koska maailma on liian täynnä tietoa. Tärkeämpää on siis oppia oppimaan, innostumaan ja selvittämään itse asioita.

Yllä siis mietteitä ja muistiinpanoja esityksestä, joka oli oikein hyvä ja mielenkiintoinen!

Sitten PISA tuloksia ja edellistä esitystä kommentoi Jouni Välijärvi koulutuksen tutkimuslaitokselta. Välijärvi tiivisti tulokset seuraavaan: olemme huipulla mutta laskusuunnassa ja koulutuksen tasa-arvosta tulee olla huolissaan.

Yhtenä nippelitietoja joka jäi mieleeni, oli se että 11,5% oppilaista ei saavuta minitasoa luonnontieteissä. 2006 oli 5%. Silti tulos lähellä huippua (OECD keskiarvo oli 22%!) Huippujen osuus on erittäin hyvä, 14,3% oppilaista pärjäsi erinomaisesti ja sijoitummekin tässä neljänneksi maailmassa.

Lukutaidossa pojat ovat melkein 1,5 vuotta tyttöjä jäljessä. Matematiikassa ja luonnontieteissä pojat ovat onneksi vähemmän jäljessä tyttöjä kuin lukemisessa. Peruskoulun tasavertaisuus on siis uhan alla, sillä kotitausta alkaa korreloida enemmän ja enemmän koulumenestyksen kanssa.

Epätasa-arvoa näkyy myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tuloksissa, enemmän kuin keskimäärin OECD-maissa. Kotouttamiseen on tehtävä lisää töitä, sillä etenkin 2. Polven maahanmuuttajien osalla osaamistaso on merkittävästi alempi kuin ”kantasuomalaisilla” oppilailla.

Alueellisesti Länsi-Suomella menee selvästi huonoiten. Pääkaupunkiseutu olisi liki maailman kärkeä, mutta Itä- ja Länsi-Suomi tiputtaa kokonaistuloksia reilusti alaspäin. Perheiden sosioekonominen tausta on pääkaupunkiseudulla korkeampi ja näin näkynee myös näissä tuloksissa.

Eli peruskoulun tasa-arvo on uhattuna monesta suunnasta. Mitä tälle voidaan tehdä?

Sitten keskustelu

Aluksi panelistit pääsivät sanomaan pari lausetta aiheesta.

Opetusministeri maalaili kauniisti mahdollisuuksien tasa-arvosta. OAJ:n puheenohtaja halusi tekoja. Pohti miten paljon oppitunnista oikeasti menee opetukseen eikä kurinpitoon ja muuhun säätöön? Miten meidän oppitunnit eroaa esim. Singaporen oppitunneista? Ehkä tässä olisi avain kehittämisen suunnalle? Uuden Opetushallituksen uusi johtaja taasen pohti tiedon ja taitojen suhteesta. Oppimisen oppiminen, sosiaaliset taidot jne.

Paneelikeskustelu jäi sitten ihan totaaliseksi torsoksi. Siitä ei oikein saanut mitään kiinni. Ehkä syynä oli jäätävän matala lämpötila kohdassa missä istuin. Tärisin kylmyyttäni samalla kun yritin ymmärtää mitä panelistit halusivat sanoa.

Lounas

Lihapullia nam. Jälkkärikahviksi överimakea vaniljakahvi (never again).

AY-osuus

Kahvista selvittyäni etenin kohti Open Loungea joka olikin jo täynnä ihmisiä seuraamassa OAJ:n Roti-kampanjan esittelyä. Lavalla puhuttiin opettajan työnkuvasta ja eteen tulleista kysymyksistä esim. siitä kuuluuko muuttolaatikoiden kantaminen opettajan tehtäviin. Joku roti sentäs, eikös vain?

Sitten esiteltiin kilpailukykysopimuksen, eli tuttavallisemmin KiKy-sopimuksen, vaikutuksia opettajiin eri sopimusaloilla. 24 lisätuntia on sovittu menevän lisäkoulutuksiin ja yhteistoiminta- sekä suunnitteluaikaan, käytännössä siis tuomaan näkösälle opettajien jo muutenkin tekemää työtä.

Lopuksi vielä täysi Lounge-soppi kuuli puolisen tuntia asiaa työaikakokeiluista niin toisella asteella kuin perusopetuksenkin puolella. Ihan vain jo se, että voisimme päästä eroon antiikkisesta opetusvelvollisuusjärjestelmästä (jota työnantajapuoli ei suostu enää kehittämään) on hyvä syy lähteä katsomaan saisiko vuosityöaikaan siirtymisestä selkeyttä opettajien palkkajärjestelmään. Ammatillisella puolella kokeilut taitavat lähteä käymään 2000 – 3000 opettajan osalta lähitulevaisuudessa mutta perusopetuksen puolen kokeilujen aloituksen kohtalo selvinnee ensi viikolla, kun nähdään päästäänkö neuvotteluissa maaliin vai ei.

Flipped learning

Päivän viimeinen osuus loppui viideltä ja jätti minut mietteliääksi. Tässähän olisi se jota olen omaan opetukseen jo jonkin aikaa miettinyt. Mutta miten pystyisin pääsemään tässä omalla tavalle eteenpäin? Kas siinä pulma. Avain on arvioinnin kehittäminen ”epäreilummaksi” ja ”subjektiivisemmaksi”. Mitä tuo tarkoittaa, kannattaa lukea www.flippedlearning.fi

Auttaisiko tähän jokin tekninen ratkaisu kuten esim. https://qridi.fi kaltainen verkkopohjainen alusta johon arviointia voisi toteuttaa niin vertaisarviointina kuin itsearviointinakin?

Vai olikos koko kuvion idea jotain muuta?

Nyt on vähän eksynyt olo, mutta toisaalta kutina tehdä ja kehittää omaa opetusta ei ainakaan vähentynyt tämän päivän kokemusten takia.

Nukkumaan

Sängyssä tätä kirjoittaessani mietin että olihan tämä antoisampi kuin viime vuoden Educa, jossa olin sen kerran lauantaipäivän. Huomenna sitten puoli kymmeneksi takaisin Messukeskukselle osallistumaan OAJ:n kuntavaalitapahtumaan joka huipentuu eduskuntapuolueiden vaalipaneeliin jota vetää Tuomas Enbuske.

Aamupala ja brunssi

Lauantaina heräsin syömään aamupalan, maha täynnä raahauduin puoli kymmeneksi Messukeskukselle OAJ:n tarjoamalle ehdokasbrunssille, jossa tapasin pitkästä aikaa OAJ:lle töihin menneen Kaj Raiskion, jonka kanssa tuli höpöteltyä Trumpista ja ehdokkaana olemisesta.

Sitten OAJ:n puheenjohtaja, Kaj sekä joukko muita OAJ:n tyyppejä kertoivat meille OAJ:n vaalitavoitteista sekä siitä, miten ehdokkaana kannattaa tehdä yhteistyötä OAJ:n valtakunnallisen, alueellisen sekä paikallisen väen kanssa. Jos ei muuten niin edes tiedon lähteenä.

Puolueiden vaalipaneeli

Tuoretta ananasta hampaiden välissä n. 150 kuntavaaliehdokasta kiirehti kohti Visio-lavaa, jotta ehdimme hyvin kuuntelemaan puolueiden ehdokkaita, joita Tuomas Enbuske haastaa ja yrittää puheenjohtaa.

Itse tilaisuus meni erittäin hyvin ja oli mielenkiintoinen. Toki perinteistä poliittista liirum-laarumia ja vanhojen muistelua, mutta ainaki se oli viihdyttävää seurattavaa. Alla muutamia twiittejäni keskustelun ajalta:

Sitten lähdin kotiin, sillä en enää jaksanut kiertää messualueella. Joku roti tässäkin 🙂

You may also like...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.