Politiikan vuosi 2019
Vuosi 2019 oli politiikan osalta eduskuntavaalien aloittama vuosi, jolloin luovuin 2,5 vuotta kestäneen kauden päätteeksi Tampereen vihreät ry:n toisen puheenjohtajan tehtävästä. Luottamustehtävienkin puolella vuosi loppui Tampereen Infra liikelaitoksen johtokunnan pestin lakkauttamiseen ja siten sen tehtävän loppumiseen omalta osaltani.
Kuvaavinta vuodessa 2019 onkin se, miten kepeäksi avainnippuni on muuttunut kun siellä on enää avaimet kotiini, lapsuudenkotiini sekä työpaikalleni. Hämmentävän kevyt nippu.
Tampereen Vihreät ja Länsi-Tampereen Vihreät
Jatkoin siis oman kaksivuotisen kauteni loppuun Tavin puheenjohtajana aivan mahtavan Mira Isomäen kanssa. Lärvissä taasen toimin tuttuun tapaan sihteerinä Tiinan jatkaessa puheenjohtajana. Lärvin toiminta pysyi pienenä, mutta se oli myös tarkoituskin. Päätimme kuitenkin nykyisellä hallituksella jatkaa yhdistyksen toimintaa vähintään 2021 kuntavaalien yli ja se on hienoa se.
Tampereen vihreiden osalta vuosi oli toiminnan kehittämistä ja kuntavaalien valmistelua. Etenkin tämä toinen pj-vuoteni oli erityisen haastava omien aikataulujeni osalta ja pinnalle jäi fiilis siitä etten pystynyt tekemään tarpeeksi.
Kevään eduskuntavaaleissa koimme tavoitteisiimme nähden pettymyksen, sillä emme saaneet toista ehdokasta läpi eduskuntaan. Henkilökohtaisesti koin myös todella vahvasti pettymyksen kun Oras Tynkkynen tippui eduskunnasta äärimmäisen täpärästi. Onneksi edustajamme Satu Hassi ja Iiris Suomela ovat mainio kaksikko edustamaan Pirkanmaalaisia vihreitä. Silti harmittaa se kolmannen (ja Oraksen) paikan menetys.
Toimin myös Vihreän sivistysliiton (Visio) hallituksessa Pirkanmaan edustajana. Sekin pesti loppuu vuoden 2019 mukana, enkä ole tänä vuonna ehtinyt juurikaan osallistua Vision hallitustyöskentelyyn tavalla joka olisi ollut sille tarpeen. Siitä olen pahoillani. Onneksi tilalleni Pirkanmaata Visioon lähtee edustamaan minua fiksumpi ja aktiivisempi edustaja joten se paikannee tätä virhettä hieman.
Tampereen Infra liikelaitoksen johtokunta
Kuten yllä kirjoitin, 2019 oli liikelaitosmuotoisen Infran viimeinen vuosi kun se muuttuu 2020 kaupungin täysin omistamaksi osakeyhtiöksi ja näin johtokunnan tilalle tulee viisihenkinen hallitus (johon en edes hakenut).
Infrassa pyrin vaikuttamaan omalta osaltani raskaan kaluston siirtymisessä biopolttoaineisiin, henkilöautojen osalta mahdollisuuksien mukaan sähkö- ja kaasuautoihin ja siihen, että Infran toiminnassa muutoinkin pyritään talouden lisäksi huomioimaan ilmasto- ja ympäristökysymyksiä ihan käytännön tasolla, eikä vain strategioissa ja kuolleina kirjaimina pdf-tiedostoissa.
Blogikirjoitukset
Sain kirjoitettua Aamulehteen muutaman mielipidekirjoituksen, pääosin sähköautoilusta. Kirjoittamani blogit ja mielipidekirjoitukset:
- Ehdokkaani eduskuntavaaleissa Pirkanmaalla 2019
- Liikenne Suomessa 2030
- Akkuja kiinteistöihin
- Poliitikot lautapeleissä
- Sähköautojen hintoja ja kantamia 2019-2021
- Tampereen laitettava uusi vaihde silmään ajoneuvohankinnoissa (AL)
Tampeereen kaupuginvaltuuston kokouksia jatkoin seuraamista netin kautta ja kommentoin nenäkkäästi silloin tällöin twitterin puolella. Huvinsa kullakin. Live-seuranta on edelleen hieno ja oleellinen juttu Tampereen kaupungilta!
Laitoin myös alulle vuoden viimeisen kokouksen valtuustoaloitteen (kiitos Jaakko Mustakallio ja Oras Tynkkynen sen viemisestä eteenpäin), jossa Tampereenkin tulisi toteuttaa Helsingin Ilmastovahti-palvelun kaltainen ratkaisu jotta kaikki halukkaat voisivat seurata ilmastotekojen etenemistä ja kaupunki pakotettaisiin kehittämään mittareita seuraamaan tavoitteidensa täyttymistä.
Entäs 2020?
Jatkan politiikan seuraamista hieman kauempaa. Koko vuosi on ollut omalta osaltani pettymysten ja oman tekemisen heikkouden suremisen vuosi, syyttä tai syystä. On siis parempi ottaa iisimmin ja keskittyä muihin asioihin. Vihreästä toiminnasta en toki ole mihinkään katoamassa, mutta nyt kun en ole enää kiinni missään luottamustehtävässä (paitsi toki Lärvin sihteerinä toimiminen), voin etsiä omaa paikkaani riviäänestäjän ja vapaamman örveltäjän roolissa.
Se on myös liki varmaa että kaksi kertaa n. 50 äänen saajana en enää mahdu 2021 kuntavaalien ehdokaslistalle, enkä sellaista edes harkitsisi juuri tuon takia, mutta myös siksi ettei minulla ole taloudellisiakaan mahdollisuuksia lähteä kisaamaan. Tämäkin on hyvä että kirjoitan sen nyt näin puoli-julkisesti tähän. Kaksi kertaa turpiin riittää tässä kohtaa muutenkin. Ehkä joskus myöhemmin sitten uusiksi 🙂
