Tampereen seutukunta ja Tieto
Täytyy myöntää että kuullessani perustietotekniikan kilpailutuksen tuloksen, kiljaisin kauhusta. Fujitsun vielä pari päivää hoitama palvelu siirtyy Tieto -konsernin alle. Firman maine softapuolella ei ole ollut kaveripiirissäni kovinkaan korkea.
Tänään yrityksen asiakaspäällikkö (ja toinen edustaja jonka titteliä en nyt muista millään) kävivät kertomassa Vesilahdella mitä muutoksessa tapahtuu, milloin ja miten Tieto toimii. Suurimmat pelkoni hieman lieventyivät enkä usko että tilanne juurikaan muutu Fujitsun palveluun nähden. Eiköhän hommat toimi jollain tasolla ihan hyvin, etenkin kun seutukunnan koulut eivät ole Tampereen tavoin täysin Tiedon palveluista/lähituesta riippuvaisia. Hallinnon puolella (ja Tampereen kouluissa) tilanne tietenkin toivottavasti paranee.
Ainakin kustannussäästöjä tästä pitäisi tulla. Siihen pitäisi päästä Tiedon avulla mm. siten että suurin osa (lue: kaikki jotka voidaan) tuotetuista palveluista toteutetaan Tsekkien yksikön kautta ja helpdesk sijaitsee Tallinnassa. Kaikki palvelut tuotetaan vakuutteluiden perusteella ehdottomasti suomeksi ja pääosin suomalaisten toimesta.
Vain sellaiset palvelut jotka vaativat täyttä kotimaisuusastetta (esim. sote-puolella olevia palveluita) toteutetaan Suomen kamaralla. Lähituki tietenkin (vuokratyöfirma Manpowerin kautta) on Tampereella mutta koko palvelu pyritään ohjaamaan siihen että lähitukea ei juurikaan tarvittaisi. Siinä ei ole mitään vikaa.
Itse tulen nauttimaan siitä faktasta että kesän jälkeen, syksyn edetessä, seutukunnan leasing-laitteet tulevat elinkaarimallin mukaan Pirkkalan jättimäisestä logistiikkakeskuksesta valmiiksi asennettuina ja vanhat laitteet viedään pois. Eli minun ei tarvitse enää jatkossa aukoa pahvilaatikkoja ja asennella Windowsin imageita illan tunteina. Jes!
Parastahan on tietty lupaukset kustannussäästöistä joita luvattiin 20 miljoonan euron verran. Tämän kunnat ovat sanoneet menevän ”digitalisaation kehittämiseen ja edistämiseen mahdollisuuksien mukaan”. Meneeköhän tuo raha suoraan Tiedon kanssa tehtävään kehitystyöhön vai oikeasti suoraan kuntien ja kaupunkien pohjattomaan säästölaariin.
Minua kun kiinnostaisi mitä tuolle 20 miljoonalle (vielä kuvitteelliselle, mutta vahvasti mainostetulle) säästöeurolle tehdään. Jos tuo on 5 vuoden sopparin antama säästö tämän päivän kustannustasosta, se voisi tarkoittaa esim. Tampereelle yli 10 miljoonan euron settiä, tai ainakin 2 miljoonan euron säästöjä per vuosi. Että mihin se on menossa? Onko jossain suunnitelmaa jossa tämä säästö on jo jyvitetty johonkin kehitystyöhön? Vesilahden osuus olisi arviolta 1,5% eli n. 300 000 € tai 60 000 €/vuosi.
Ikävä kyllä minulla ei ole minkäänlaista luottoa siihen että kunnat oikeasti ottaisivat rahat käyttöön. Tampere ja Vesilahti, korjatkaa väärä käsitykseni ja näyttäkää mihin toimintoihin tai kehitystehtäviin Tieto-sopimuksesta säästetyt rahat lisätään?
