Tesoman rautatiekortteli
Yksi minun vuoden 2017 kuntavaaliteemoistani on Tampereen joukkoliikenteen kehittäminen entistä ympäristöystävällisemmäksi, kattavammaksi, joustavammaksi ja ylipäätänsä paremmaksi.
Ratikan palvellessa vähän eri alueita, Tesoman alueella lähijunaliikenteen aloittaminen parantaisi tilannetta huomattavasti.
Eduskuntavaalien alla järjestimme Tesomalla keskustelutilaisuuden Tampereen ja Nokian välisestä lähijunaliikenteestä. Tilaisuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että lähijunien pitäisi päästä pysähtymään Tesomalla Tampereen keskustan ja Nokian välillä, mutta miten se onnistuisi nopeasti, oli asia johon ei oikein saatu vastausta.
Moni asia on liikenneministeriön ja VR:n takana, mutta merkittävää on myös tulevien lähijunapysäkkien korttelien omistajien asenne ja tavoitteet sekä suunnitelmat siitä, millaista kaupunkia niille rakennetaan ja millä aikataululla.
Itse haluan että pysäkki olisi käytössä lähempänä vuotta 2020 kuin vuotta 2040.
Tesomalla aseman korttelin omistaa Pirkanmaan Osuuskauppa, jonka aikaisemmat suunnitelmat korttelille eivät ole oikein olleet mitenkään päin katsottuna kunnianhimoisia. Eikä toteuttamisestakaan ole kuulunut juuri mitään YLA:n varapuheenjohtajan Jaakko Stenhällin mukaan.
Nyt helmikuussa 2017 tilanteesta jälleen keskustellaan lautakunnassa, joten joskohan asiat etenisivät vähitellen paremmin.
Eräs tilannetta pitkään seurannut ja lähijunaliikenteen toteuttamista edistää pyrkinyt on Sakari Kestinen, joka ystävällisesti antoi minulle luvan käyttää hänen tekstiään alla. Sakari perustelee mainiosti sitä, mikä tähän mennessä esitellyissä suunnitelmissa mättää ja etenkin esittelee miten asian voisi tehdä paremmin!
Alla Sakari Kestisen esitys aiheesta, olkaa hyvät!
Aiemmin nähtävillä olleet kaavaluonnokset ovat olleet aivan hirveitä, suorastaan katastrofaalisen huonoja. Kortteli on ollut käytännössä irrallinen kokoelma eri maankäyttöjä: asuinkerrostaloja, standardilaatikkomallin S-market ja bensis (kylmäasema). Ja sivulauseessa muistettu, että ai niin on tässä joku lähijunaseisakkeenkin varaus, joka ”voidaan ehkä tulevaisuudessa toteuttaa”. Pysäköinti on kaavaluonnoksissa ollut kaikkein huonoimmalla paikalla eli talojen ja radan sekä talojen ja Vanamonkadun (pääjalankulkuakseli Raholan, tulevan seisakkeen ja Tesomankadun välillä).
Tässä yksi luonnoksista, loput materiaalit löytyvät täältä: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8527
Kaavoittajalta saamieni tietojen mukaan tässä on ollut haluttomana nimenomaan kaavan hakija, eli Pirkanmaan osuuskauppa, jolla ei selkeästi ole mitään käsitystä siitä, miten raideliikenteen yhteyteen toteutetaan uutta maankäyttöä.
Tämän alueen kaava pitäisi oikeasti tehdä seuraavasti, tai muuten koko kortteli on pilalla seuraavaksi puoleksi vuosisadaksi:
- Asuinkerrostalot reunustavat korttelin itä- ja pohjoisreunaa (Tesoman valtatie ja Tesomankatu)
- S-market integroidaan kortteliin
- Tesomankadun varren kivijalassa on liiketiloja
- Pysäköinti järjestetään kellariin (suunnilleen samaan tasoon kuin korttelin nykyinen matalin kohta eli +119)
- Rautatie ja Tesomankatu ovat samassa tasossa (n. +123,5), joten kulku junalaitureilta Tesomankadulle käy tasossa korttelin läpi.
- Korttelin halkaiseva käytävä junalaitureilta Tesomanakadulle toteutetaan kauppakeskusmaisesti katettuna, ja käytävän varressa on S-market ja muita liiketiloja, joihin pääsee suoraan sisätiloista.
- S-marketin katto toimii asukkaiden oleskelupihana.
- Bensa-asema poistuu (bensa on muutenkin katoava polttoaine ja lähin ABC on kadun länsipäässä Kolmenkulmalla, sen lisäksi kylmäasema on ehkä Tesoman parhaalla liikepaikalla, jossa pitäisi ilman muuta olla esim. kahvila)
Tähän vielä pari kuvaa, jotka toivottavasti avaavat mitä haen takaa:
Kerrostalon kivijalkaan integroitu S-market Helsingin Myllypurossa. Kaupan katto toimii kerrostalon oleskelupihana.
Myyrmäen asema. Asemalaiturilta on suora jalankulkuyhteys Myyrmannin kauppakeskuksen läpi.
Toivottavasti ajankohtaisissa asioissa näytettävissä luonnoksissa kaava on kehittynyt huomattavasti urbaanimpaan suuntaan!
