Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunnan kokous 10.4.2014
Kokouksen esityslista löytyy täältä: 10.04.2014 kokous tai sitten voi hakea kaupungin esityslista/pöytäkirjahaulla: http://ktweb.tampere.fi/ktweb/
Kokouksen VAPEJO:10.04.2014 11:00:00 esityslista:
§ | Liitteet | Otsikko |
---|---|---|
15 | – | Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen |
16 | – | Pöytäkirjantarkastajien valitseminen |
17 | – | Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen |
18 | – | Ajankohtaiskatsaus |
19 | 1 kpl | Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnan ja talouden katsaus 12/2013 |
20 | – | Esiopetuksen järjestämisen paikkojen lisääminen lukuvuonna 2014 – 2015 |
21 | – | Apulaisrehtorin viran perustaminen perusopetuksen tuotantoyksikössä |
22 | 1 kpl | Tesoman koulun, päiväkodin ja nuorisotilojen hankesuunnitelma |
23 | – | Lielahden koulun ja nuorisotilojen tarveselvitys |
24 | – | Lasten ja perheiden talon tarveselvitys |
25 | – | Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunnan kokoukset syyskaudella 2014 |
26 | – | Tiedotusaineisto |
Esityslistasta mietteitä
Talous vuodelta 2013 kertoo että loppujen lopuksi tilikauden ylijäämäksi muodostui 3,6 miljoonaa euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Tulos heikkeni säästötoimenpiteistä huolimatta liiketoiminnan kasvaessa melkein neljällä miljoonalla eurolla.
Tesoman koulu, päiväkodin ja nuorisotilojen hankesuunnitelma vaikuttaa hyvältä. Tilojen yhteiskäyttöä, iltakäyttöä jne. joskin onhan selvä että tällainen yli tuhannen käyttäjän mammutti tulee maksamaan investointina melkoisen paljon. Ei muuta kuin lapiota maahan ja rakentamaan!
Sama pätee Lielahden tilanteeseen. Tiloja tarvitaan ja hyvä että Lielahden koulun muutostyö ja nuorisotilojen hanke on merkitty talonrakennushankkeiden suunnitelmaan vuosille 2015 ja 2016.
Toivottavasti molemmissa yllä mainituista projekteista tehdään laadukkaita päätöksiä ja laadukkaat rakennukset tai parannukset kiinteistöihin.
Kokous pidetään poikkeuksellisesti vähän siellä täällä viime vuoden vastaavan kokouksen kaltaisesti, kun tutustumme eri kaupungin tiloihin. Tämä on toisaalta tosi hyvä juttu (näkee tiloja ja henkilöitä jotka tuottavat perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluja) mutta myös ikävä kun pitää ottaa töistä vapaata että pääsee kokouksiin.
Mitään kovinkaan raflaavaa ei näissä mielestäni ole, mutta jos jotain outoa ilmenee, kertokaa minullekin niin voin ottaa asiat puheeksi kokouksessa tai selvittää asioita!
Kokouksen ja esittelyjen anti
kävimme tutustumassa Monitoimitalo 13:sta sisätiloihin ja toimintaan. Sieltä löytyy paljon luovien alojen ihmisille tiloja ja toimintamahdollisuuksia. Oli hienoa kuulla että täyttöaste on ollut korkea ja väki on löytäny paikalle. Tilahan ei ole vain nuorille suunnattu ja tiloja voi (esim. kokouksia varten) vuokrata ihan kuka vain (eikä hintakaan ole paha).
Perusopetuksen turvallisuuskyselyn tuloksista
Tämän jälkeen saimme kuulla perusopetuksen turvallisuuskyselyn tuloksista. Fyysisen ympäristön osalta palautetta oli annettu sisäilman huonoudesta ja viihtyisyyden heikkoudesta (mutta sitä ei kuulemma pidetty silti merkityksellisenä). Mikä oli muuttunut edellisestä kyselystä (2010) oli lisääntyt autoralli (päiväkodit koulujen yhteydessä/mopoautot?). Pääosin kouluja pidettiin kuitenkin turvallisina niin oppilaiden kuin vanhempienkin toimesta.
Suurin muutos vuodesta oli mopoautojen aiheuttamat vaaratilanteet ja oppilaiden mieletä tilojen heikentynyt viihtyisyys ja siisteys.
Henkilöstö ja oppilaat ovat ollut tyytyväinen siihen että ryhmäkoot ovat pienentyneet mutta niitä pitäisi edelleen pienentää. Myös henkilökunnan oma arvostus omaan motivaatioon ovat nousseet. Se havainto oli jännä, että henkilöstön mukaan henkilöstön työhyvinvointiin ei ole voinut juurikaan vaikuttaa, vaikka vuorovaikutus on parantunut. Myös henkilöstön suuri vaihtuvuus koetaan pulmalliseksi.
Oppilaiden mielestä he eivät pääse riittävän helposti terveydenhoitajien tai kuraattorien pakeille ja heidän mielestään myös opettajien motivaation koettiin heikentyneen. Mitäköhän tällä tarkoitettiin ja tajusikohan oppilaat mitä sanalla ”motivaatio” tarkoitettiin? Ihan hyvä pohtia miksi näin, mutta eipä näistä kovin suuria linjanvetoja pidä tehdä.
Toimintakulttuurin osalta koulun ilmapiiri on koettu pääosin hyväksi (huoltajien ja henkilöstön näkökulmasta), mutta yhteistyö opettajien kesken koettiin haastavaksi. Huoltajat kokivat myös kouluja yleensä turvattomampina kuin vuonna 2010, mutta yksittäistä koulua edelleen turvallisena. Oppilaiden vastauksissa nousi esiin järjestyssääntöjen noudattaminen, tiedottaminen ja oppilaiden saaminen mukaan niiden laadintaan ja käsittelyyn. Kiusaamista tapahtuu edelleen liikaa, mutta siihen puututaan kaikkien mielestä keskimääräistä paremmin.
Vuorovaikutus koulun ja huoltajien välillä koettiin yksisuuntaiseksi. Miten tätä voitaisiin kehittää, varmaan aiheuttaa siirtymistä sähköisiin kommunikaatiovälineisiin (Helmi/Wilma), joista huoltajat olivat myös hyvin kahtaa mieltä. Henkilöstön mielestä sähköisten viestintävälineiden merkitys on noussut mutta toiminnoissa on paljon parantamisen varaa.
Yksittäisenä harmina opettajien mukaan on työrauhan heikkous (joka oli myös oppilaiden mukaan heikko). Mutta taas kerran, mitä tarkoitetaan työrauhalla? Hiiren hiljaisuus vs. ryhmätyö ja keskustelut? Myös oppilaat mielsivät tilanteen sellaiseksi ettei heitö kuunnella koulun arjessa tarpeeksi. Sähköinen viestintä toimii oppilaiden mielestä hyvin.
Vaaratilanteita varten on varauduttu paremmin, niin henkilöstö kuin oppilaatkin ovat tietoisempia siitä miten toimitaan erilaisissa tilanteissa. Pelastautumisharjoituksia on pidetty useammin. Huoltajat olivat huolissaan koulujen kulunvalvonnasta.
Huoltajien ja henkilöstön mielestä tärkein kehityksen kohde olisi laadukas ja monipuolinen opetus, mutta lasten ja nuorten mielestä tärkein asia oli kaverit. Sama tilanne oli myös 2010.
Silta valmennukseen tutustuminen ja ”Älä o tumput suarana!”
Silta-lisä ja Silta-niva esiteltiin meille turjankadun yksikössä, jossa pyritään saamaan koulukunnoltaan heikkoja oppilaita kiinni arjesta ja paikkaa toisella asteella.
”Tavoitteena tavallinen elämä.”
Silta valmennus on siis pulju joka on historiallisesti tarjonnut kuntouttavaa valmennusta, mutta myös työpajapalveluita ja koulutuspalveluita. Silta on kehittänyt tuotantokoulumallia vuodesta 1995 alkaen. Tarjolla on siis vaihtoehto sille ettei ole koulussa ollenkaan. Pohjana vertaistuki ja ohjaaminen sekä yhteisöllinen oppiminen, eräänlainen mestari-kisälli -malli.
Eli tässä on porukka joka koittaa auttaa perusopetuksen ja toisen asteen opintojen oravanpyörästä tippuneita yksilöitä. Vasta äskettäin ollaan siirrytty myös perusopetuksen ja nuorempien tyyppien auttamiseen.
Silta-Lisä on käytännössä vanha kymppiluokka. Tarkoitus on mahdollistaa päättötodistuksen nostamiseen, tutustutaan eri ammatteihin ja vahvistetaan arjen hallinnan taitoja. Lopulta olisi tavoite vahvistaa itsetuntoa ja hankkia valmiudet jatko-opintojen saamiseen. Viime vuonna 13/13 sai jatko-opintopaikan tai muun sijoituksen, eli jokainen opiskelija pääsi eteenpäin. Tänä vuonna paikkoja on tarjolla 12 Tamperelaiselle päättötodistuksen saaneelle nuorelle.
Hauskana yksityiskohtana on se, että väki on korvannut Helmen ja Wilman suljetulla Facebook-ryhmällä 🙂
Silta-Niva on peruskouluikäisille suunnattu ryhmä joihin hakeutuu nuoret jotka tarvitsee tukea koulunkäyntiin ja muihinkin elämän ja arjen asioihin. Tavoite on oppivelvollisuuden suorittaminen jos se ei meinaa onnistua omassa koulussa tukitoimista huolimatta. Opetus on vuosiluokkiin sitomatonta. Pääsääntöisesti 8-9 luokkalaisille, joille kaikki voitava on tehty omassa lähikoulussa.
Nivassa on yhtä aikaa yleensä 5-6 nuorta ja jaksot riippuvat yksilöiden mukaan. Joku voi käydä esim. 2-3 kertaa viikossa. Yleensä heillä on paljon tekemisissä lastensuojelun kanssa ja paljon on verkostoitumista eri viranomaisten ja tahojen kanssa.
Tavoite olisi lisätä resursseja ja saada hieman lisättyä tarjontaa lisäopetukseen.
Älä O tumput suarana -projektin tavoite on nuorten aktiivisuuden ja kouluosallisuuden lisääminen ja nuorten koulunkäynnin tukeminen. Tämä on yksi kolmesta joustavan lasten ja nuorten palvelupiloteista. Näiden tavoite on siis yhden luukun palvelun kehittäminen ja viranomaisyhteistyön parantaminen (perheiden ja nuorten hyväksi) sekä tietty nuorten osallisuuden tukeminen ja lisääminen.
Tavoite on siis vähentää koulupudokkaiden ja poissaolojen määrää, sillä ongelmahan ei ole koulutukseen pääseminen vaan kiinnittyminen koulutukseen.
Projektilla on paljon tehtävää ja tavoitteita. Kannattaa lukea hankkeen esitys vaikka sen projektisuunnitelmasta.
Vuores-talo
Tutustuimme hulppeaan, vielä tyhjyyttään kumisevaan Vuores-taloon. On hienosti suunniteltu talo joka vielä laajenee vielä yläasteella niin että tilaa olisi jopa yli tuhannelle. On talotekniikkaa, hyvin suunniteltua toiminnallisuutta ja sen sellaista.
Tyhjillään ollessaan tosi kallista pyörittää, joten toivottavasti käyttöastetta saadaan ylöspäin. Kovat on satsaukset Vuorekseen kaupungilta, mutta on kyllä nykyisille palvelujen käyttäjille aika luksusta.
Itse kokous ja sen pykälät
Ei oikeastaan raportoitavaa muusta kuin että keskustelimme hetken varhaiskasvatuksen erityisopetuksen resursseista ja niiden käytöstä, sekä ”Oulun mallista” että erityisopetuksen resurssien käytön kokeilusta ja sen onnistumisen raportoinnista.